Rollon kelekkamessut ´09 : d-day & pe-su välinen yö

“Missä on Sodankylä?”

Tätä kirjoitettaessa (4.11) maksetaan edelleen hauskanpitoveroa korkealla prosentilla. Mutta kuten yleisesti tiedetään – kaikki hauska yleensä maksaa, lihottaa tai on moraalitonta, ja joskus nämä löytyy jopa samasta paketista! Rokkiposse valitsi jokatapauksessa kaikki kolme, tuplana! Mitä uus maksa maksaa? Entä juoksumatto? Yöjouksumatto??!   -Tä?!

Messuviikonloppua oli koko katras odottanut kesän ja syksyn, ja odotukset olivat toki korkealla – leffa jakoon, porukka kasaan, hauskanpitoa kavereiden kanssa ja tietenkin kelkkojen hipistelyä. Kalustovaihdoksia lienee “muutamia” tiedossa, ja messuilla uutuuksia pääsi ensi kertaa speksaamaan. Tai siis olis päässy, jos pelimiesten mallit ois ollu näytillä! Muilta osin messut itsessään olivat suksee – oisko niin, että Rollo on monen mielessä se oikea paikka messuille…

messuilta2

Perjantaina homma polkastiin käyntiin yhteislaululla sekä tietenkin saunalla ja pirtelöllä. Ilmassa tosiaan oli “HarriOllimaista” urheilujuhlan tuntua, ja melkoisia suorituksia illan aikana nähtiinkin – luokattomampia juttuja on hankala kuvitella, paitsi ehkä joissain blogiteksteissä. Muutenkin viikonlopun suun auonnassa oli tasan kaksi tarkoitusta – jos vittuilun ja tipottelun olis pois jättäny, niin hiljaista olis ollu… tipottelu oli tahallista, vittuilusta en tiedä…. “oleks sie oikeesti noin hidas…?!”

“Sattasen paliskunta”

Perjantai vaihtui lauantaiksi Koskisen sedän (epä)onnela merkkisessä juoma- ja tanssiravintolassa, arvakkaas millä puolella? Julius vetäs aamulla perstaskusta todisteet edellisillan nohevasta toiminnasta ja keskittyi nauttimaan ryhmän varauksettomasta rispektistä loppupäivän. Jotkut muut oli vähällä vetää perstaskusta jotain muuta, mutta käsillehän se meni, kuten tavallista…

onnela-kuitti

Jeesustelun, viisastelun ja aamusaunahommien jälkeen mittarilla pääkallonpaikalle! Fiilikset oli katossa ja todellakin hykerrytti! Ryhmää oli mestoilla lauantaina tooosi paljon, pienimuotoista ryysistä jopa. Hyvä. Uuden leffan maailman ensi-ilta oli siis juurikin lauantaina messuilla, Kelkkalehden osastolla. Punaisten mattojen ja salamavalojen puutteesta huolimatta kuohuviiniin oltiin satsattu! Mukava on tietää, että porukkaa kiinnostaa suomalaistenkin tekemät kelkkaleffat. Päällisin puolin vaikutti siltä, että jengi piti näkemästään. Uskon voivani puhua koko ryhmän puolesta kun sanon, että aplodeja kuunnellessa fiilikset todellakin olivat “tapissa!” Kiitokset ja terveiset kaikille paikalla olleille!

Muilta osin messulauantailta ei sitten kauheesti muuta lapaseen jäänyt – päivä oli hyvin nopeatempoinen ja tuttuja oli paljon paikalla. Tunnelma oli välillä samanlainen kuin silloin pentuna, kun pakkaspäivänä päätit kokeilla kielellä lumikolaa; seisot paikallas tehden kaikkes ettet näyttäs typerältä, puhuminen on lähes mahdotonta, sua odotetaan jossain mutta liikkumaan et pysty. Lauantai-illan ohjelmasta ei uutta kerrottavaa ole – mitä sitä hyvää reseptiä muuttamaan…

messuilta

“Pippuripihvi….. miten se paistetaan?”
“-TÄYSILLÄ!!!”

Sunnuntaipäivän kärkikarvaajaksi päätettiin lähteä mättämään rasvaa naamioon kylän pintaan. Ei muuten oikeen toiminu. Ruokahalu kadoksissa, voitteko kuvitella? Hatara askel johti iltapäivästä areenalle, jossa sitten viimeinkin oli aikaa tarkastaa messutarjonta ajatuksen kanssa. Mukaan tarttui vähän varustetta ja kypärää joilla suojata atleettisia ratsastajanvartaloita erämaan piileviltä vaaroilta. Kakkis väitti ostaneensa munasuojat, mutta oisin vaikka voinu vannoa sen olevan suojapaita… nooh mitä pienempi mies sitä suuremmat suojat vaimitenseoli!? Varmanpäälle pelaamisesta muuten sen verran, että Jullihan on vakuuttanu kaasupeukalonsa tähtitieteellisestä summasta…. mikä on mun mielestä tuhlausta, kun nippusiteellä vois hoitaa sen peukalon tehtävän paljo helpommin…

Korkealta tippuu lujaa, Myltzikin tietää sen. Superhauskan & tapahtumarikkaan viikonlopun jälkeen paluu arkeen ja lumen odotteluun tuntuu raskaalta. Mutta kyllä se sieltä tulee, kaikkien aikojen talvi! Uskokaa pois. Nyt kannattaa pikkuhiljaa suunnata katseet tulevaan ja varata kalentereista aikaa A-luokan reissuille. R.O.C.K – ryhmittymän liikkeistä tulette kuulemaan tulevanakin talvena tällä kanavalla.  Pysykää taajuudella!

- Misi

www.ridersofcoldkingdom.com


About this entry