Dyyd goes to heaven
Kaikki hyvä loppuu aikanaan. Osalle rokkipoppoosta kausi päättyi vappua edeltävään viikonloppuun, jolloin pyssykylän suunnalla oli sopivasti kaikenlaista mielenkiintoista tapahtumaa. Tapahtumarikkaan viikonlopun ohjelmaan kuului mm. koiranäyttely, johon rokkipesueesta näytille vietiin Julli. Tällä kertaa Jullia ei valittu rodun parhaaksi edustajaksi, ja tiimin oli tyytyminen lohdutuspalkintoihin. Palkintojenjako suoritettiin lauantaina aamuyöllä erään camping – alueen huoltorakennuksen saunaosastolla, lauteiden toimiessa podiumina…
Viikonlopun (lähes) ainoa tarkoitus oli siis juhlia kulunutta kautta ja summata hieman kokemuksia. Joka jätkä on saanut kohtuullisesti kilsoja alle, muutama reissu on tehty ja matskua saatu kelalle ihan mukavasti seuraavan talven odottelua helpottamaan. Talvi vastasi odotuksia ja kovin montaa juttua ei jääny tekemättä, joten siinä mielessä voi hyvillä mielin laskea ratsut kesälaitumille uutta voimaa keräämään… lepo taitaa tosiaan tulla tarpeeseen, näyttää nimittäin muutama ravuri vähintäänkin puolikuntoiselta tällä hetkellä.
Muutama ratsu tarvitsee siis lepoa ja Viagraa, mutta Julle & Jullen korskea ori eivät kuulu näihin. Suorituskyvyssä piisaa, mistä todisteena kärkisijoitukset Kommatin rinnekiihareista lauantailta. Julle vei oman luokkansa helpon näköisesti, ja openissakin oli kirkkain mitali käden ulottuvilla. Viime hetken väärällä lähtöpaikan valinnalla voi tosin ryssiä yllättävän paljon. Joonas A nappasi ykköspystin nopealla Catillaan, vaikka Jullella oli apunaan kadehdittavan kokoinen tuulenhalkaisija. Kaikkiaan nuo Kommatin ajot oli kyllä parhautta, mukavan leppoisa tapahtuma kelejä myöten jossa viihtyivät sekä kuskit että paikalle muutenvain vääntyneet. Pisteet SodSMK:lle järjestelyistä.
Orajärvellä pelattiin sitten Rock winter olympics, lajeina aina yhtä jännittävät keihäänheitto, arvaa-montako-kaljaa-multa-on-pöllitty? -peli, Montako-litraa-on-JokkePeen-tankissa? -peli ja kreikkalais-roomalainen paini. Oon muuten luullu että Myltzi on elävä Teräsmies maan päällä, mutta olin väärässä, sillä karju lähti päiväunille kesken päivän. Kaasu pohjassa piti mennä nukkumaankin, kyllä on tehokasta toimintaa. Järvelle oli varattu perisuomalaisia eväksiä komppanialle riittävä määrä, ja kyllä täytyy jälleen kiittää Kakkista muonituspuolen esimerkillisestä hoidosta. En oo kuunaan parempia käristysleipiä syöny.
Jos jollain lukijoista on mönkijä myynnissä, niin tarjokkaa sitä Hasselle. Se onneton maksaa siitä ihan mitä tahansa kehtaatte pyytää, oli nimittäin mies kohtuullisen mielissään mönkkärin ohjaksissa silloin kun hajoilultaan kerkesi. Henkisten vaurioiden lisäksi myös fyysistä damagea tuli koko joukkueelle erinäisten ei-ehkä-niin-viisaiden päähänpistojen seurauksena, mutta tässä kropassa mustelmatkin kaunistaa…läskillä on läskiä, mitä tummua… sole poika mikhän…
Sunnuntaiaamuun kuului luonnollisesti kristillisen perinteen velvoittamana Jumalanpalvelus, jossa olikin hyvä hankkiutua eroon kauden ja eilisillan aikana tehdyistä synneistä… Tällä kertaa tosin Isolla kämmenellä ei ollut paikkoja vapaana meille, joten synninpäästö oli saatava muilla keinoin…
Vanhan loppu on uuden alku.
-misi-
About this entry
You’re currently reading “Dyyd goes to heaven,” an entry on R.O.C.K. – Riders Of Cold Kingdom
- Published:
- toukokuu 15, 2008 / 2:45 ip
- Category:
- Aiheeton
- Tags:




No comments yet
Jump to comment form | comments rss [?] | trackback uri [?]